Ruokahalun kanavointia

Tänään kanavoin kaikki ruokailuhimoni siihen, että järjestän muille ruokaa :D Tarkoituksena oli ottaa pääosin sellaista syötävää, jota voin itsekin syödä, että himot sortua karkkeihin eivät iskisi. Sitten kun olin illalla juttuja esille laittaessa todennut, että en minä näitä kuitenkaan kaikkia itse syö niin otin vielä kaupasta pari pussia karkkia kavereille ;) Paula ja Hasse toivat vielä pari pussia sipsejä, jonka jälkeen ruokapöytämme näytti puolessa välissä iltaa seuraavalta:

(sipsikulho ei enää mahtunut kiltisti riviin ;) )

Viinirypäleet ja luumutomaatit olivat yllättävän epätasaisen laatuisia vaihdellen taivaalisista omituisiin. En oikeasti osaa yhtään sanoa paljonko näitä tuli napsittua illan mittaan, mutta arvioisin ehkä jotain 500g. Dipit jätin vähän vähemmälle, mutta maistoin kyllä pariin kertaan koko kierroksen :)

Aamiaisella yritin tätä tarjoilua ajatellen valmistautua vähän proteiinipitoisemmalla vaihtoehdolla ja söin purkillisen rasvatonta raejuustoa sekä noin 140g kalkkunafileitä. Ostin myös Manchego lampaanmaitojuustoa ja söin siitä kaksi noin sentin paksuista siivua. Miniluumutomaattien kera nautittuna kyseinen juusto on varsin taivaallista :)

Jos pariin kertaan kaupoilla käymistä ja mielettömän painavien kauppakassien kantamista ei lasketa niin liikuntapuolella puuhasin D.D.R. -baarissa tanssahtelemista (tällä kertaa paikalla oli niin paljon kavereita, että tanssin yhteensä ehkä vain jotain tunnin, jos sitäkään) sekä kävelyä baarista kotiin (n. 2 km).

Huomannette varmaan myös blogini ensimmäisen kuvan! Whee! Löysin tuolta asetuksista tuollaisen mail2blogger -toiminnon, jonka kautta sain kätevästi puhelimella napatun kuvan siirrettyä blogiin. Lähetin siis kuvan puhelimesta mailin kautta antti12.munomasalasana@blogger.com -osoitteeseen ja järjestelmä teki minulle automaattisesti draftin, jossa kyseinen kuva oli valmiiksi liitettynä sisältöön. Kätevää! :)

Eipä tämä vieläkään mikään täydellinen vaihtoehto ole ja huomattavasti mielummin vain liittäisin kuvia omalta koneeltani blogiin, mutta kuvien siirtämiseen koneelle ei ole vielä oikein löytynyt kivaa vaihtoehtoa. Olen käyttänyt aikaisemmin sitä, että olen mailannut ne itselleni, mutta tämä on vähän liian vaivalloista. Olisi paljon mukavampaa jos puhelin synkkaisi kuvakansionsa aina johonkin koneeni kansioon kun luuri on bluetooth-yhteyden päässä, mutta ainakaan vielä en ole tällaista härveliä saanut aikaan :( Jos jollakulla on vinkkejä niin niitä otetaan ilolla vastaan :)

Aamiainen on päivän tärvelevin ateria

En normaalisti laita ruokaa vaan syön ulkona. Nyt kuitenkin tuntuu taas vähän siltä, että erityisesti aamiaisia tulen taas laittamassa itse, koska maailman parasta aamiaista, pekonia ja munaa, ei oikein saa mistään valmiiksi tehtynä.

Ainoat paikat, joissa olen siihen joskus törmännyt ovat McDonaldsin aamiainen ja hotellien aamiaiset. Hotelleissakaan ei useimmiten ole pekonia ja McDonaldsinkin aamiaista lakataan tarjoamasta niin aikaisin, että Antti vetelee silloin vielä hyvin poikkeuksetta sikeitä. Lisäksi McDonaldsin herkut ei muistaakseni olleet kovin korkealaatuisia ja saattaisi tuntua vähän hömelöltä maksaa ~15e hotelliaamiaisesta jos ainoa mitä syö on pekoni ja muna :)

Mutta aloitin siis tänään taas pitkästä aikaa yhdellä paistetulla kananmunalla (johon sekotin pellavan- ja auringonkukansiemeniä) ja neljällä viipaleella pekonia (n. 70g). Lisukkeina meni aamiaisen yhteydessä noin kymmenen kirsikkatomaattia ja kuutisen viipaletta Valion Luostari Port Salút juustoa.

Tämän tärvelyoperaation  jälkeen yritinkin sitten pitää itseni ruodussa loppupäivän. Pitkin päivää napostelin puoli kiloa porkkanoita, 250g kirsikkatomaatteja, kolme sitruunaa ja 2,5 tölkkiä Dr Pepper Diettiä. Taisin syödä vielä ne saksanpähkinätkin loppuun kun niitä oli muutama jäljellä. Illalla söin sitten vielä muutaman pistaasipähkinän, kiwin ja nelisen viipaletta Oltermanni juustoa.

Liikkumispuolella Janne houkutteli minut Onnelaan! :D Kun alkoholia ei paljon laihdutellessa kitata niin ilta kului vettä siemaillen ja tanssahdellen. Vähän yli kolmen tunnin baariseissustamme noin kaksi kului tanssilattialla rennosti, mutta tapani mukaan kuitenkin ihan eläväisesti liikehtien. Jälkeenpäin kävelimme vielä toimisto kautta kotiin.

Näin jälkipelinä todettakoon, että olen tyytyväinen päivän kulkuun ja toivon näin hyvin onnistuneita päiviä lisää :) Katsotaan miten humisen käy kun meille on tulossa jonkin verran porukkaa etkoilemaan saunan ja leffojen merkeissä - pahoja ja houkuttelevia tilanteita siis edessä! Mutta jos mä tänään sanoin onnistuneesti ei jäätelölle toimistolla, vaikka Janne sitä nappasikin kotimatkaa varten niin tämä kyllä ounastelee hyvää :)

26.2. en keksinyt parempaa otsikkoa

Elämä on silkkaa oppimista! Tänäänkin opin seuraavia jänniä juttuja:

• Älä aseta hedelmäpussia macbookin taakse. Lämpimät hedelmät eivät ole yhtä miellyttäviä syödä kuin viileät.
• Sitruunaa ei ole kiva puristaa käsin. Kyllä sieltä mehut ulos tulee, mutta homma on kovin sotkuista ja vaatii aikaa sekä oikean tekniikan.
• Itsepuristettu sitruunamehu on hyvää kun siihen sekoittaa ihan pikkuisen Dr Pepper Diettiä!

Ruokailupuolella otin taas vanhoja hyviä temppuja käyttöön ja söin Saarioisten pinaattikeiton pellavan- ja auringonkukansiemenillä. Hedelmäpuolella tänään on uponnut yksi vihreä omena, pari isoa luumua ja yksi pienehkö sitruuna. Olen myös popsiskellut noita loppuja saksanpähkinöitä, noin 50g. Eikä päivä tietenkään olisi täydellinen ilman paria Dr Pepper Diettiä! :)

Liikehdintäpuolella kävelin aamulla töihin.

Voisin myös aloittaa tämän bloggauksen suhteen sellaisen käytännön, että aina kun minulle tulee mieleen jotain mistä voisin blogata myöhemmin niin laitan sen muistilapulle, joka löytyy julkisena tämän blogin sivulaidasta. Näin ne eivät unohdu ja lukijani voivat potkia minua päähän jos joku mielenkiintoinen aihe on roikkuu siellä liian kauan.

Voisin ehkä myös joskus harkita tuota Helen käyttämää päivän aikataulun postaamista, jos vaikka saisi elämäänsä vähän enemmän järjestystä kaaoksen keskelle :)

Mitä minä eilen elämästä opin?

Ensimmäiseksi tulee mieleen se, että Nokia N810:n näppäimistöllä kirjoittaminen on tuskaa. Erityisesti sen tekeminen kotiin kävellessä on täysin mahdotonta. Sain koko 3 km matkalla aikaan ehkä kolme lausetta. Laite on erinomainen netin selailuun ja pyörittää myös flashia toisin kuin enemmän hypeä osakseen saanut iPhone, mutta tuo alta liukuva näppäimistö ei vain sovellu minun käteeni, vaikka harjoitusta on takana jo runsaasti. Tämä on myös syy siihen, että kirjoitan tämän viestin vasta tänään, enkä eilen illalla, jolloin käytössäni oli vain tuo kyseinen laite.

Toinen asia minkä opin oli se, että olen ilmeisesti onnistunut lomalla unohtamaan kaikki mahdolliset rajat syömisen määrässä. Tein nimittäin illalla tämän haasteen ensimmäisen kontrollipunnituksen ja vaaka kertoi elopainoni olevan 85,3 kiloa. Se on paljon. Se on todella paljon. Olen kai kerran eläissäni painanut suurinpiirtein saman verran, eikä tilanne hymyilytä nyt laisinkaan.

Tein uuden punnituksen tänään aamulla ja paino oli 84,2 kiloa (kummallista muuten kuinka kokonainen kilo vain katosi yön aikana - näin varmaan jotain painajaista, jossa juoksin pahaa karkuun 7000 kcal verran, eli keskimäärin 120km :D ). Ajattelin ottaa tämän aamupainon lähtöpisteeksi ja tehdä tulevaisuudessakin punnitukset aamuisin. Lisäksi ajattelin korottaa panosta ja nostaa tavoitteeni 12 kilon tiputtamiseen. Tavoitepainoni kesään mennessä on siis 72 kiloa.

Ihanampien uutisten joukossa Kampin keskusksen K-Marketista saa taas Dr Pepper Diet-limua! Ihanaa! Nyt voin palata tämän vanhan addiktioni pariin ja unohtaa uusimman sijaisvillitykseni, eli Brämhultsin lime-mansikka-mehun. Juomien energiapitoisuuskin on vähän eri luokkaa, joten tämä tietää hyvää laihdutukselleni :) Sääli, että lompakko ei tästä paksune pätkän vertaa, sillä kummatkin juomat maksavat yli 6 euroa litralta. Tämä siis tarkoittaa esimerkiksi Dr Pepper Dietin kohdalla 2,10e/tölkki - ja import kamana tölkistä ei saa tietenkään edes palautettaessa rahaa ;) .

Mutta sitten itse asiaan, eli ruokailu ja liikehdintä sisälsi seuraavaa:

Aamiaiseksi söin Fish Free-purilaisen ananaksella Vegemestasta. Kokeilin myös tieteen nimissä miltä se maistuu ruisleivän kanssa. Enpä kokeile toiste ;) Olihan se ihan hyvää, niin kuin käytännössä kaikki Vegemestassa, mutta se on vain niin paljon parempaa kauraleivällä.

Päivällä söin 200g saksanpähkinöitä, 250g Ingmanin tuorejuustoa, 100g palvikasler-leikettä, päärynän sekä omenan. Taisinpa parin Dr Pepper Dietin kanssa nielaista myös yhden Multivita Plus-pillerin.

Illalla kävelin sitten kotiin reipasta tahtia.

Jos näin jälkikäteen asiaa analysoidaan niin toi 200g saksanpähkinöitä ei ehkä ollut maailman paras veto (1300kcal energiaa pelkästään niistä ;) ) Ehkä tänään sitten paremmalla onnella eteenpäin :)

Omintakeisuuden multihuipentuma

Hele on mun idoli.

..tai sitten mä olen muuten vain kovin laiska nimetessäni blogini tismalleen samalla tavalla ja muodostaessani blogini osoitteen tismalleen samalla tavalla. Originaliteettini ja mielettömän viitseliäisyyteni tuomia tunnontuskia ei hirvittävästi helpota sekään, että koko blogi on pystyssä siksi, että haluan tehdän juuri niin kuin Hele tekee. 

Hele nimittäin on luvannut tiputtaa kymmenen kiloa painoa neljässä kuukaudessa. Minäkin lupaan nyt saman. Lupaan myös Helen tavoin blogata syömiseni ja liikuntani tähän blogiin kunnes kesä tulee ja tavoite on saavutettu. Epäonnistuminen ei ole vaihtoehto.

Miksi?

Yksinkertaisesti siksi, että lomailtuani pari viikkoa totesi rakkahin ystäväni henkilövaaka jälleen kerran, että Antti on ylittänyt maagisen 180 senttimetrisen mieshenkilön lievän ylipainon maagisen rajan (81 kiloa), joka laittaa herätyskellot soimaan päässäni. Pääasiassa tämä huolettaa minua terveydellisistä syistä, mutta kaipaisin kyllä myös peilistä tuijottavan olennon olevan vähän vähemmän pyöreäposkinen.

Veikkaan, että suunnitelmani strategiaksi täsmentyy vähän matkan varrella, mutta ounastelen jo nyt sen sisältävän runsaasti kävelyä kodin ja työpaikan välillä (Sörnäinen-Kamppi: 3km), runsaasti dieettilimonaadeja sekä ruokailun merkittävää vähentämistä. Voisin myös oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilla miltä tuo Helen herkkulakko tuntuu, vaikka tiedänkin sen olevan ehdottomasti tämän koitoksen tuskallisin osuus.

Näillä siis lähdetään. Ensimmäinen kontrollipunnitus ja tämän päivän evästykset seuraavat kunhan pääsen illalla kotiin. Wish me luck!

PS. Helen layouttia en kehdannut varastaa, vaikka kyllä sekin mielessä käväisi :D Jossakin sen selkärangan on kuitenkin oltava, oli se sitten kuinka heikko tahansa ;)