sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Helvetti, kiirastuli ja paratiisi

Teemoitetut otsikot näyttävät olevan tämän illan juttu. Niitä kaivellessani internet soi minulle jälleen ihanan hyödyllisiä tiedonpalasia, kuten esimerkiksi homoseksuaalisen suuntautumisen tiedustelemiseksi käytettävät uudet eufemismit "is he earnest?", "is he so?" and "is he musical?" :D

Oma haastefarssini on kuitenkin nyt tältä osin takana ja viimeinenkin viikko sujui kaikilta osin varsin mallikkaasti. Valitettavasti Mikko jäi nyt tällä kertaa ilman kolehtejaan, mutta toivottavasti miestä lämmittää ainakin tieto siitä, että itse koin internetissä löpisemisen rajoittamisen ja siitä vapautuvalla ajalla töihin keskittymisen elämässäni ehdottomasti positiivisena muutoksena, johon hän oli vahvasti vaikuttamassa. Tänään olisi voinut vapaasti lörpötellä turhuuksia netissä, mutta käytin huomaamattani koko päivän töiden lisäksi ystävieni ja työkavereideni kanssa hengailuun. Ainakin siis perusrutiinit näyttäisivät olevan vähän parantuneet.

Isoin koitos on kuitenkin vielä edessä. Ajattelin elää vielä vähintään 100 vuotta ;) ja koko tämän ajan pitäisi saada elämä kulkemaan raiteillaan tasapainoillen kehon ja mielen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edellytysten kanssa. Koska itselleni tämä haasteellinen elämä vaikuttaa hyvältä tavalta ulkoistaa jokapäiväisten pienten päätösten tekeminen ennalta sovittujen sääntöjen harteille niin epäilen suuresti, että montaakaan päivää ei kulu ennen kuin täällä blogissa on jälleen uuden uljaan komedian käsikirjoitus :D

Uudesta saliohjelmasta voisi loppuun vielä ehkä mainita, että Sintunkin ounastelun mukaan treeni on ollut vähän rankan puoleista ja perjantaina oikea pohkeeni alkoi lopputreenin HIITin aikana kramppaamaan sen verran pahasti, että leikki oli jätettävä siltä osin kesken. Olen kuitenkin tähän saakka pysynyt skeptisyydestäni huolimatta kyykyn kanssa nousevien painojen mukana ja maanantaina odottaakin 5x5 sarja jo 40 kilon painolla. 1,5 kertaa oman painonsa kyykkäämiseen on kuitenkin vielä tästä hitusen verran matkaa, sillä tänään aamupainoni oli edelleen 75,0 kiloa - leikin kesken jättämiselle siunaantuu siis vielä runsaasti mahdollisuuksia! :D

Tämän illan jatkot Ihkumaasa ovat tässä vaiheessa aamua olleet jo runsaan tunnin täysin kuolleet, joten ehkä minunkin olisi vähitellen aika siirtyä täältä kolmen sohvilla kuorsaavan ja yhden flash-peliä pelaavan sankarin seasta omalle unten alttarilleni. Erityisen softiksella fiiliksellä voisin kuitenkin vielä tähän loppuun lisätä, että rakkaani ovat olleet tänään poikkeuksellisen paljon mielessäni ja siitä on tullut hyvä olo. Kiitos siitä, että olette olemassa <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti