Haasteellista tervehtymistä

Kirjoitin 5.12. olleeni kipeänä. Kuuliaisen yrittäjän tavoin en tietenkään voinut antaa itseni parantua kunnolla, enkä suonut itselleni viikkoa pidempään taukoa edes salillä käymisestä, jonka seurauksena olen tässä nyt viimeisen kuukauden kärsinyt erilaisten jälkitautien kourissa.

Fiksu veto, Anttiseni.

Nyt olen vihdoinkin yrittänyt viime viikon ottaa kunnolla rauhallisesti antibioottikuurin kera. Se on kovin haasteellista kun on tottunut täyttämään elämänsä työllä ja onnistuinkin viikonloppuna vielä eksymään "vähemmän stressaavien" töiden pariin, mutta kyllä se sitten tarpeeksi yrittämällä lopulta onnistui. Suurin kunnia tästä kuuluu kyllä yön pikkutunneilla viihdyttäneelle Bubble Tank Tower Defenselle! :D

Torstaina ja perjantaina tein kuitenkin jo puolipäiväisesti töitä ja tänään olisi tarkoitus jatkaa lähes normaaleissa merkeissä. Aavistelen, että kun tämän vuoden puolella ei ole vielä kertaakaan tullut uskallettua salille niin maanantaina vuorossa oleva 5x5 kyykky 60 kilon kanssa tulee tuottamaan pienoisia ongelmia. Toipumisen seuraukset on vain hyväksyttävä ja eiköhän ne voimat sieltä aika nopeasti taas palaa :)

Ville on myös penännyt kovasti uuden laihdutusputken alkua ja koska allekirjoittaneen vaaka ehti jo näyttää aamuisin 77 kiloa, voisi olla taas vähitellen aika alkaa katselemaan mitä sinne naamaansa tunkee. Olen jo nyt muutaman päivän ajan noudattanut kokeeksi dieettiä, jonka idea on se, että aamusta alkain pitää syödä 2-3 tunnin välein. Unirytmini ja muutkin elämänrytmit on olleet viime päivinä niin omituisia, että en oikein osaa sanoa moneenko päivittäiseen ateriaan olen päässyt, mutta tavoitteena olisi lopettaa ruokailu viidennen aterian jälkeen.

Jos syön viisi kertaa päivässä niin jokaisen aterian olisi hyvä olla varsin pieni että jonkinlaista rasvavarastojen poistumista pääsisi tapahtumaan. Olen kuitenkin ajatellut muuntelevani aterioideni kokoa jonkin verran kulutuksen mukaan, esimerkiksi siten, että ennen työmatkan kävelemistä tai salilla käymistä aterian koko voisi olla noin 400kcal ja muuten jossain 300 kcal paikkeilla. Nopealla laskutoimituksella päivittäiseksi kulutukseksi saa noin 1600-1700kcal yhden tai kahden liikuntakerran kera, jonka pitäisi pudottaa painoa noin kahden kilon kuukausivauhdilla. Ajattelin kuitenkin lopulliseen suunnitelmaan tehdä jotain poikkeuksia erityisesti sosiaalisen ruokailun suhteen, joten tähtään lähemmäksi jotain kiloa kuukaudessa.

Tämä on siis se pohja, jolla ajattelin mennä eteenpäin, mutta tarkemmat yksityiskohdat ovat vielä hieman hämärän peitossa. Haluaisin mm. kovasti kokeilla opetella karkkien kohtuullista syömistä vaikkapa niinkin pienellä konstilla kuin syömällä yhden karamellin kaksi kertaa päivässä muun ruokailun jälkeen. Karkeista on ollut helppo kieltäytyä silloin kun ne on kategorisesti jättänyt väliin, mutta heti säännöstelyn loputtua olen palannut automaattisesti vanhaan kunnon transsinomaiseen "oho, mihin se karkkipussi katosi?" -käytäntöön, joka on kaikkea muuta kuin terveellistä keholle. Ajattelin kokeilla tätä noin kuukauden ajan ja katsoa aiheuttaako se enemmän hyvää vaiko pahaa mieltä kun kiusaukset on koko ajan "nenän alla", mutta niistä saa aina vain pienen palasen silloin tällöin.

Muilta osin karamellit ja muutkin pääosin sokereita (tai vastaavia aineita) sisältävät einekset on ihan oman kylläisyyden tunteen kannalta todennäköisesti parempi jättää väliin. Katselin muutamia päiviä sitten 1,5 tunnin videon fruktoosista, jonka kaikkia väittämiä en ehkä niele sellaisinaan, mutta joka nosti kuitenkin ymmärrystäni sokereiden, siirappien ja tuoremehujen kautta nauttimiemme hiilihydraattien makrokoostumuksesta ja siitä kuinka radikaalisti nimenomaan fruktoosin osuus on länsimaisen pika- ja valmisruokakulttuurin ansiosta noussut.

Vaikka koko länsimaiseen kulttuuriin liitettyä ylipainoepidemiaa ei yhden aineen syyksi välttämättä kannatakaan lukea niin liika on kuitenkin aina liikaa. Jos videon viestiin (ja wikipediaan) on uskominen, on fruktoosin prosessoiminen maksalle raskas prosessi ja runsas fruktoosin syöminen saattaa mm. lisätä rasvan varastoitumisen sekä nälän tunteen säilymisen todennäköisyyttä. Toistaiseksi taidan siis pyrkiä tekemään kaupassa liikunnan kannalta oleellisten glykogeenivaastojen täydentämiseen tähtäävät ostokseni sellaisten aineiden joukosta, jotka sisältävät pääosin glukoosia (käytännössä siis tärkkelystä).

Video laittoi kyllä muutenkin miettimään esimerkiksi viime vuosina kovasti hypetetyn glykemisen indeksin merkitystä suhteessa laajempaan kuvaan. Olin jonkin verran jo ennen kyseistä videota tutustunut elimistön ruoansulatusprosesseihin jopa videon korkeata kuvausta tarkemmin ja olin yllättynyt sisällämme pyörivä koneiston monimutkaisuudesta. Tämän valossa GI tuntuu hieman liian yksiulotteiselta välineeltä tarkastella hiilihydraattipitoisten ruokien "terveellisyyttä", johon sitä tunnutaan nykyään markkinoitavan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että GI olisi turha mittari, mutta asian syvempi kelailu eri näkökulmista vaatisi varmasti ihan oman blogiviestinsä, jota en todennäköisesti saa koskaan aikaiseksi ;)

Myöhemmin olisi sairasteluista ja työkiireistä johtuneen pitkän tauon jälkeen luvassa kuitenkin tarkempi kuvaus tulevasta säädetystä liikuntasuunnitelmasta, pyrkimyksestä selkeämpään päivärytmiin, tarkempi määrittely dieetin nyansseista, lista erilaisista noin 300kcal ruokavaihtoehdoista sekä ruokavalioni perusrungon muodostavan proteiinisekoituksen rakenneanalyysistä! Pessimismini tuon GI-postauksen suhteen johtuu pääosin siitä, että yritin joululomalla kokeiluna kirjoittaa tänne jotain ihan oikeata substanssiakin sisältävää, mutta siitä ei tullut mitään kun jäin vain tapani mukaan hiomaan ajatusten kulmia ja sanamuotoja. Tästä viisastuneena ajattelin hyväksyä tämän blogin tänäkin vuonna juuri niin aivottomana ja turhana reportaasina kuin se on aina ennekin ollut! So enjoy! :D

PS. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta näin jälkikäteen kaikille niille puolikkaille aivosoluille, jotka pysyivät hereillä tämän taas tapani mukaan hitusen liian pitkän postauksen loppuun saakka! :D