Keskiviikon ja torstain välisen yön nukuin toimistolla.. Tai siis sen vähän mitä nyt sain nukuttua kun täällä ei tuo verhotilanne ole vielä ihan paras mahdollinen. Tein sitten vielä sen virheen, että menin työkavereiden kanssa syömään, jolloin "jouduin" syömään koko butter chicken (haha) annoksen kerralla pienen naan-leivän kera. Näiden kahden tekijän seurauksena koko päivä oli pitkälti yhtä isoa koomaa.
Sain kyllä yllättävän paljon koodausta tehtyä (joka tavallaan kertoo jotain ohjelmoinnin luonteesta :D), mutta lähdin jo kuuden maissa kotiin koomattuani ensin noin tunnin Sannan kanssa kahvilla. Nappasin kaupasta jätti-ison omenan (300g) kotimatkalle ja kävelin hitaasti kiertoreittejä kotiin.
Maailma oli kotimatkalla jotenkin mielettömän kaunis. Väsymykselläni saattoi tietenkin olla jotain tekemistä asian kanssa, mutta jouduin useampaan otteeseen matkan varrella vain pysähtymään ja tuijottamaan haltioituneena ympärilläni ilta-auringon paisteessa hohtavaa maailmaa.
Olen usein sanonut, että pidän Helsinkiä kauniina kaupunkina. Minun silmääni puiden, vesistöjen ja erilaisten korkeiden rakennusten yhdistelmä on jotenkin paljon rauhoittavampi ja kiehtovampi kuin metsäiset tai peltoiset maalaismaisemat. Eilen tuli taas vähän sellainen olo, että olen aika yksin tämän ajatuksen kanssa kun kukaan muu matkalla kohtaamistani jalankulkijoista ei näyttänyt kiinnittävän maailmaan mitään huomiota.
Mutta toisaalta samalla tavallahan minäkin useimmiten päiväittäisen työmatkani pyyhällän - täysin omiin ajatuksiini uppoutuneena tai puhelimeni kautta internetissä mailia tai RSS-syötteitä lueskellen.. Tiedän, että kykenisin nauttimaan matkastani esteettisesti paljon enemmän joka päivä, mutta haluanko tehdä tämän? Haluanko oikeasti käyttää elämäni tehokkaan suorittamisen sijaan nautiskeluun? Tai oikeammin kuinka haluan jakaa elämäni näiden asioiden välillä?
En tiedä.
( ps. painoni oli tänään perjantaina aamulla punnittuna edelleen 74.0 kg. En siis ole laihtunut viikossa laisinkaan.. Tilaan saattaa vaikuttaa stressaava päivä ja huono ruokailurytmi, joten todellinen edistys ilmenee vasta pidempiaikaisella tarkkailulla, mutta selkeästi parannettavaa on ja runsaasti.. :( )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti